18.4.2019

Priimaa pukkaa

Omaa vuoroaan odottamassa
Tänään käytiin eläinlääkärissä hakemassa tuomio Innan luustosta ja lääkäristä lähettiin seuraavin tuloksin:

Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
Selkä: OK
Polvet: 0/0

Kaikki tulokset ovat toki vain eläinlääkärin arvioita ja koska itse en osaa luustokuvia lukea niin oletan että "puhtaat, hyvän näköiset, ei näy ylimääräisiä piikkejä tai luumuodostumia missään, lonkkamaljat on tarpeeksi syvät ja lonkat on niissä niinkuin kuuluukiin" on yhtäkuin täysin terve :D

Mutta oon tosi tyytyväinen ja oikeesti jännitin hirveesti sitä mitä sieltä luustosta löytyy. Onneksi ei mitään ja me voidaan jatkossakin käydä agikentillä pyrähtelemässä!


13.4.2019

Kiertoilmaisuja

Eilen käytiin vähän aikasempaan hyppimässä kentällä, tällä kertaa meillä olikin omassa käytössä tuo koko kentän kulma putkineen, keppeineen ja A-esteineen! 

Päätin jo kuitenkin päivemmällä että lähetään treenaamaan siivekkeen kiertoa. Tää on jotain minkä mä tiedän että Inna osaa (tai ainakin me ollaan tätä aikasemmin harjoiteltu), mutta treeneissä tuli selväksi että joko A) Inna ei ymmärtäny mitä siltä haettiin, B) Inna ei osaa seurata mun kättä/kehoa tai sitten C) minä itse en osaa ohjata oikein. Vaihtoehdoista tuo C taitaa olla todennäköisin.

No, jokatapauksessa siellä kentällähän me käydään juurikin opettelemassa, ei osaamassa, joten tätä lähettiin työstämään, tänään mennään vielä aamulla/päivällä uusiks kentälle kattomaan josko yön aikana olis jotain mulla ja koiralla jääny päähän!

Muutama videoklippikin tosta tuli otettua, useempi onnistumaton kahen hyppyesteen pätkä toistu alussa, en tosissaan tiedä oliko vika mun ohjauksessa vai siinä että vaadin koiralta enemmän kun se pysty antamaan, mutta pilkottiin sitä pätkää sitten osiin ja kun se eka onnistuminen lopulta muutamien toistojen jälkeen saatiin, niin siihen oli hemmetin hyvä lopettaa!

Tätä me harjoiteltiin

Jä tähän me tähdättiin!

Noita videoita kattellessa tajusin että toi Innan haukkuminen, jotain mitä oon pomottamisena tähän saakka pitäny, on ilmeisesti vaan Innan tapa ilmasta turhautuneisuuttaan, sitä että se ei ymmärrä käskyä ja että vaadin siltä liikaa. Mä en tie miten mettään meen tässä nyt koiraani lukiessa, mutta tota haukkumista oli kaikkein eniten silloin, kun pyysin Innaa kiertämään siivekettä ulkokautta (mistä neiti kieltäytyi ja tyytyi haukkumaan vain päin naamaani) ja 'startti' käskyä antaessa, heti kun aloin tota starttia avittamaan namilla niin haukkuminen ja komennus lähdössä loppui ja treenit helpottu. Eli täytyy tohon ruveta kiinnittämään huomiota.


Kaikesta haukunnasta ja huonoista kierroista huolimatta omat fiilikset treenistä oli mahtavat! Hitto että mä en muista millon viimeks mua olis palkinnu koiran kanssa tekeminen näin paljon! Olisin ton ekan onnistuneen hyppyrivin jälkeen halunnu ottaa vielä muutaman mutta pakko oli hillitä itteeni ja lähteä kentältä pois niin että treenin viimeseks jäi se onnistuminen! Itestä tuntuu tällä hetkellä että voisin asua tuolla kentällä ja tää fiilis on huikee! En edes muista millon viimeks oon aidosti jaksanu iloita koiran kouluttamisesta ja ylipäätään koiran kanssa touhuumisesta näin paljon! Tuntuu taas pitkästä aikaa siltä että tää touhu palkitsee jo itessään ja ne onnistumiset on vaan plussaa!

Ton treenin jälkeen käytiin pienellä lenkillä lähimaastossa, ulkoilutin kameraa samalla ja opetin Innalle lenkillä namin avulla vähän tota että se tulis sen ohjaavan käden puolelle aina, eli sen mikä mulla on ojennettuna ulospäin. Kovinkaan kummosia kuvia en saanu, kännykällä tuli otettua parempia :D



Lenkin jälkeen meinasin jo että meen kotiin, mutta malttamattomana kävin kokeilemassa vielä vähän sivua ja seuruuta ja hitto että Inna muistaa sivun kuukausien takaa hyvin! Viimeks tätä ollaan treenattu god knows when. Seuruussa tyttö tietty edisti mutta what else is new, oon vaan niin ilonen että sen peräpään käyttö ei oo unohtunu. Siitäkin piti tietty pientä videopätkää ottaa:


Ja näistä sivuiluistakin jäi ihan sama mahtava ja palkitseva fiilis itelle, nautin kyllä niin paljon tostakin tekemisestä mikä yllätti kyllä, viimeksi muistan yhdistäneeni tokoon/rallyyn hyvin negatiivisia tuntemuksia. Mutta omaa fiilistä parempaa on kattoa videolta Innan heiluvaa häntää, on aina ihana tietää että koira pitää siitä mitä tehdään :)

Pitää kyllä myöntää että tää videointi on hemmetin hyvä tapa seurata itteään, omaa koulutustapaa ja ruumiinkieltä, etenkin kun mulla ei ole ketään kattomassa mun treenejä. Ei sillä että väittäisin osaavani itekkään lukea itteäni kauheen hyvin tai edes tietäsin että mitä hittoa mä olen tekemässä, mutta kuten todettu, oppimassahan me tuolla ollaan! Vielä kun löytyis joku hyvä videotyökalu joka olis ilmanen ja helppo käyttää niin en repis hiuksia päästäni noita videoita leikeillessä.

Muissa uutisissa sitten tuli varattua Innalle varasin aika luustokuviin, onhan sillä ikää kuitenkin jo 2v5kk joten tää on ihan hyvä aika läpivalasulle. Ja jos me nyt tätä aksaa lähetään harrasteleen niin hyvähän se on tietää millasella luustolla mennään. Innalta siis kuvataan lonkat, kyynärät ja selkä tän kuun lopussa, vähän uumoilin että otetaan silmät, sydän ja varmaan polvet myöhemmin.

Onnistuin myös poistamaan blogin ulkoasun kuvat vissiin mun googlen kuvapalvelusta (tai jostain?) kun tein siellä tilaa muille kuville, joten jossain välissä renkslaan uuden ulkoasun tälle blogille. Tykkäsin hittona siitä edellisestä mutta mulla ei tietenkään ole niitä vanhoja kuvia enää tallella, niin tällä valkosella nyt mennään siihen saakka että saan väsättyä uuden kuosin.

12.4.2019

Vuoden eka kosketus aksaan

Käytiin eilen illalla korkkaamassa ekat treenit kentällä! Mitään hullunhurjaa ei otettu kun osuttiin samaan aikaan paikalle joidenkin yleisten treenien kanssa ja kentälläkin oli vapaaharjottelemassa meidän lisäksi muuta porukkaa. Mukana messissä Innan lisäksi oli kaveri koirineen.

Innan kanssa otin pelkästään hyppyesteen siivekkeen kiertoa ja vähän kokeilin tauolla seuruuta ja rauhottumista. Hyvät lyhyet treenit saatiin aikaan näin ekaks kerraks ja Inna käyttäyty todella hienosti kun se siitä alkuinnostuksesta ja sähläyksestään pääsi yli! Erittäin hyvä fiilis jäi :)! Viimeks aksakentillä käytiin viimevuonna loppusyksystä/alkutalvesta ja talvi ollaankin oltu enemmän ja vähemmän (mut huomattavasti enemmän) tekemättä mitään minkä takia olin tosi ilonen siitä miten hyvin Inna pysy irti ja kuunteli vaikka vieressä treenailikin muita!


Tänään käydään vähän toiseen aikaan tuolla pyörähtämässä josko nyt ei osuttas samaan aikaan muiden kanssa sinne. Vielä en oo päättäny että mitä tehään mutta joku parin esteen hyppy kutkuttelis ja putki kanssa. Myös ehkä tota seuruuta katotaan uudestaan, Innalla oli eilen mukava edistäminen menossa ja sivukin on tosi vino joten niitä voitais lähteä hiomaan kun mulla leimahti tuolla kentillä joku ihmeellinen into totakin kohtaan :D


11.4.2019

Melkein kaksi vuotta myöhemmin

Se on hyvä tällein pienen tauon jälkeen puhaltaa vähän pölyjä tämänkin blogin päältä :D

En ihan muista mikä oli meininki kun viimeksi päivittelin ja että mitä kaikkea tässä välissä on päässy tapahtumaan, niin en oikeen taas tiedä mistä olis hyvä alottaa. Mutta koitan tiivistää.

MINÄ


Olen aikalailla menettänyt mielenkiintoni koiraharrastuksiin (etenkin kaikkeen tavotteelliseen), koirajuttuihin ja noh, kaikkeen koiriin liittyvään noin ympäripyöreesti muutenkin. Tää nyt ei tietenkään tarkota sitä että mä en koirien kanssa mitään tee tai niistä pidä, edelleen nautin suuresti omien koirien kanssa touhuumisesta mutta isommalla skaalalla asiat ei oo jaksanu kiinnostaa pitkään aikaan. Eli oma netti- ja foorumiaktiivisuus sekä yleinen koirapuolen seuranta on pyöreä 0. Tää tarkottaa myös sitä että Innan kaikki kisahaaveet oon jo kuopannu koska iteltä ei vaan löydy sitä sisäistä motivaatiota tähdätä mihinkään höpöhöpöharrastelua pidemmälle. Mulla ei ole tällä hetkellä mitään intressejä maksaa mistään ohjatuista kursseista tai lisenssejä kisoihin tai muitakaan "extroja" harrastepuolella, poislukien toki HSKH:n jäsenyyden, sillä vaikka motivaatio on pientä, niin Innan kanssa harrastellaan edelleen, toistaiseksi vain ja ainoastaan agilitya. Saattaa siis olla että mulla on noi "hullun koiratytön" ajat ohi, voi olla että jossain vaiheessa taas innostun harrastamaan kunnolla tämmösen melkein vuoden tauon jälkeen, mutta hyvin pitkälti on viimesen vuoden ollu todella "meh" fiilis kaikista koirajutuista ja harrasteista. Ja tän tähden omat koirat on eläny vaan kotikoiran elämää, Innan kanssa oon käyny kentillä sillon tällön oman fiiliksen ja Innan tarpeiden mukaan.

Koiraharrastusten lisäksi kamera on levänny kaapissa myös yli vuoden verran, tässä sama homma kun koirajutuissakin, ei vaan ole jaksanu kiinnostaa. Mutta tätä intoa mä oon oikeesti koittanu taas löytää, kaipaan kameran kanssa metissä heilumista todella paljon!

Se mitä mä itseasiassa oon viimeset pari vuotta tehny on oikeastaan levänny, ottanu vähän pesäeroa kaikesta, harrastuksista, koirajutuista, ihmisistä ja jopa töistä. Koko viimekesä meni koirien kanssa mökillä pihalla loikoillessa ja miettiessä että 'mitäs nyt kun mikään ei kiinnosta' ja tulin siihen tulokseen että jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, etitään jotain uutta. Mitään uutta ei löytyny mutta ehkä tää tauko kaikesta teki itelle ihan hyvää, nyt kuitenkin on löytyny se enrgia kaivaa tää blogi esiin ja kirjotella tänne jopa jotain!

Muuta mitä on tullu tehtyä on yks reissu koirien kanssa käsivarteen/Norjaan vuonna 2017, toinen Suomen ympäri syksyllä 2018 ja Norjan reissulla nähtiin myös Innan kolmatta sisarusta Mankia!

ATLAS


Sai viime toukokuussa mittariinsa kunnioitettavat 5v! Herra voi edelleen erittäin hyvin ja Atlaksen elämä on aika tasaista tällä hetkellä, edelleen on allergioita ja edelleenkään hän ei nauti vieraista koirista saatikka lapsista mutta vakipaikka crossikaverina ja pedinlämmikkeenä on säilynyt :)

INNA


Täytti viimevuoden lopulla 2v! Ja se on viimein alkanut rauhottumaan! Innan kanssa ollaan muuten vaan opeteltu elämää, ihan en oo tässä hommassa ollu johdonmukanen ja vähän retuperällähän Innan koulutus on ollu, agikentillä tyttö kuitenkin vetää hyvin ja niin sata lasissa että en ite pysy perässä!

Innan kanssahan tosissaan tein sen päätöksen että kisoihin ei lähetä koska itteäni ei vaan jaksa kiinnostaa, ei tällä hetkellä houkuta oikeastaan edes tavoitteellinen harrastaminen, muutamat agi- ja rallytokokurssit käytiin ja ne toistaiseksi riittää. Eli ollaan tosissaan siirrytty nyt omatoimiseen harrasteluun ja lähinnä aksataan koska se on musta kivaa, se on Innasta kivaa ja musta on kivaa kun Innalla on kivaa ja se riittää. Riittää että mulla on kentällä hymy huulilla ja Innalla heiluu häntä, tulevaa mietitään sitten kun sen aika on.

RallyToko myös haudattiin oman motivaatiopuutteen takia ja mun puolesta se saa siellä hyvin matalassa haudassaan levätä toistaiseksi. Ehkä me lähetään sitä tekemään taas joskus omaan tahtiin kyltti kerrallaan. Ehkä ei.

BLOGI


Tää pieni infopilkku mun ja koirieni elämästä on tosissaan ollu nyt tauolla oman jaksamattomuuden ja mielenkiinnon puutteen takia, se että koirahommat ei oo jaksanu mua kiinnostaa viimeseen kahteen vuoteen kunnolla on yksi erittäin iso syy sille miksi lakkasin päivittämästä tätä ja pistin vielä piiloonkin. Ja koska tää teksti nyt on tässä kaikkien luettavissa niin on turvallista olettaa että sitä energiaa ja intoa löytyy taas!

Mutta mistä mä sitten kirjotan jos ei koirajutut enään sen kummemmin kiinnosta ja valokuvauskin on jääny? Vastaus on että en tiedä. Jos koirajutuista tulee kirjoteltua niin varmaan vaan heittelen ajatuksia omista treeneistä, kuvia koirista, videoita kentältä jos niitä tulee otettua? Mitään kantaaottavia postauksia en jaksa lähteä vääntämään. Mutta katotaan. Koirablogihan tää on ja mun ja koirien elämästa mä täällä oon kirjotellu niin en tiiä tuleeko kauheesti sisältöön muutosta, en nyt kuitenkaan pidättäs hengitystä ainakaan postaustahdin kanssa, ihan fiilispohjalta tätä jatkossa kirjottelen ja lopetan samantien kun alkaa tuntumaan pakkopullalta :D

Blogi muuten ei tule kokemaan muutoksia, ulkokuori on omaan silmään edelleen A+, muutamat linkit ja kuvat ei tosin enään näytä toimivan oikein ja pitää niitä vähän päivitellä. Mä joudun myös ettimään uuden kuvapankin täällä julkastaville kuville kun flickrissä on joku muutos menossa ja se ei enään sen jälkeen palvele mun tarpeitani.

Mut tässä kai lyhykäisesti tämä. 

4.7.2017

Treffit siskosten kanssa!

Koirien kanssa oltiin mökillä muutama yö ja sain sovittua treffit yhden Inkerin sisaruksen kanssa! Oli tosi kiva että saatiin treffit sovittua, musta on niin ihanaa päästä näkemään tuon sisaruksia että millasiksi ovat kasvaneet :)!


Innan siskossa on luonnetta kun pienessä kylässä ja alkuun noilla menikin vähän nokat vastakkain. Hyvin kumminkin tulivat toimeen mutta vähän sai jälkeenkinpäin leikkejä vahtia ettei menny ihan yli.


Pariin viikkoon en oo mitään oikeen jaksanu kummankaan koiran kanssa tehdä. Mökillä noi sai juosta ihan kyllästymiseen saakka ulkona ja tehdä omiaan mutta kaikki treenailut on vähän jääny. Onneks kohta alkaa Rallyn Alkeet ja heti perään lähetään Agin jatkokurssille!

21.6.2017

19.6.2017

Vähän noseworkkia, vähän hierontaa

Innan kanssa kävin NoseWorkin kokeilutunnilla jokuaika sitten, tarkotuksena oli sieltä käydä hakemassa "alkeet" ton hupiharjotteluun kotona. Atlaksen kanssa tota nyt väännetään, vielä vaan naksuttelen sille sitä hajua että saan sen mielleyhtymän että haju -> nami. Hajuna meillä toimii eucalyptys ja kuten yleensäkkin Atlaksen kanssa niin tässäkään me ei mihinkään tähdätä, eli toistaseks ei nyt haittaa vaikka mentäs peffa edellä puuta näissä harjotteluissa, kunhan saa vähän jotain tekemistä nyt kun canicrossi ei enään käy.


Innaa kävin kanssa näyttämässä osteopatilla selän jumin takia ja yläselästä pieni jumi löytyikin. Luultavasti tullu jonkun leikin yhteydessä tai muussa telminnässä tolle. Parin kuukauden päästä käydään vielä tarkistuskäynnillä.

Ehdottomasti parasta kuitenkin on se että  päästiin Inkerin kanssa Agilityn ja RallyTokon ohjattuihin ryhmiin! Oon ihan älyttömän onnellinen ja tyytyväinen että saatiin paikat noista molemmista ja elokuusta eteenpäin mun ei enään tarvii vaivata päätä millään kursseilla :D!


5.6.2017

Pentuaksaa ja Pentuparaatia!

Innan kanssa käytiin kahden kerran agilityn kokeilukurssilla ja niiden jälkeen porhallettiin suoraan agin pentukurssille! Jatkokurssillekkin on jo paikka varattuna :) Inna on ihan super noissa treeneissä, ite jännitin hirveesti sitä että miten se suhtautuu siihen että on uusi ympäristö ja muita koiria mutta ihan turhaa! Inkeri tekee nami- ja lelupalkalla tosi hyvin treeneissä eikä välitä niin paljon muista siellä vaan keskittyy siihen tekemiseen, pakko sitä vaan on kehua maasta taivaisiin, on aivan mahtipenska 


Agissa ollaan tehty kaikkea pentuturvallista ja Inksun lemppari tuntuis tällä hetkellä olevan putki :D Kotiläksyks ollaan saatu mm. tasapainon parantamista, pöydän opettelua erilaisilla tasoilla sisällä ja ulkona, kiertämistä, peruutusta ja muuta takapäänkäyttöä sekä saatiin käsky harjotella kaikkia liikkeitä molempiin suuntiin esim. pyöriminen ja esineen/tolpan kiertäminen niin että koira oppii tekemään kaikki liikkeet sekä oikeelle että vasemmalle. Myös kontakteja etu- ja takalajoilla ollaan harjoteltu sekä vähän palkkausta namikupin kautta. Tasapainotyynykin tuli hommattua noita tasapainoharjotuksia varten.

Mulla itellänihän ei ole mitään agitaustaa, oon kokeilemassa käyny muutamaan kertaan mutta tietämys lajista ja säännöistä sekä oikeesta, turvallisesta tavasta opettaa koira menemään rata ei ole yhtään. Pentukurssien kautta koitan nyt kerätä tota tietoa hirveesti ja pyrkiä etenemään hitaasti ton lajin kanssa että pysyy koira ehjänä alusta loppuun. Agin alottamisen myötä hain kanssa HSKH:n jäsenyyttä ja ihanan nopeesti sainkin sieltä vastauksen. Jäsen- ja liittymismaksut on maksettuna ja enää odottelen vahvistusviestiä heiltä. Pääsee Ojankoon sitte treenimään jahka itelle tota tietämystä ja osaamista kertyy vähän enemmän!

Inkeri ja Inkerin tyyny
Rallyn kyltit sain vihdoin ja viimein tulostettua ja laminoitua! Kaikki kyltit + kylttisäännöt löytyy nyt aina aloluokasta mestariluokkaan! Toi on semmonen asia mikä on ollu työnalla ties kuinka kauan mutta tulostimen puuttumisen takia aina on jääny. Jotkut näppärät ja suht halvat pidikkeet noille kylteille pitäs vielä koittaa keksiä, ihan ei oo varaa ostaa niitä aitoja pidikkeitä.


Seuruuseen oon alkanu ottamaan nyt kääntymisiä mukaan ja ongelmaa tuottaa seuraamisessa kääntyminen oikealle. Inna meinaa käänteessä vaihtaa seuruupuolen vasemmalta oikeelle joka kerta ja tän kanssa nyt painitaan. Samoin sivussa on samaa ongelmaa kun käännyn paikallani oikeelle niin inna meinaa heittää sivun vasemmalta toiselle puolelle. No, ehkä mä saan ton selvitettyä jossain vaiheessa, treeniä vaan ja paljon palkkausta, toivottavasti se sillä oikenee!

Minivideo seuruusta että nään ite miltä se näyttää:



Seuruusivupätkää:



Myös uusia temppuja ollaan opeteltu. Inkerin uus lemppari on peruuttaminen, etenkin peruutus tasojen päälle siltä onnistuu tosi hyvin ja sitä se tarjoo kaikkein eniten. Toinen mitä koitan nyt opettaa on kuplien puhaltaminen nenällä vesikuppiin. Tossa tempussa ollaan ihan alkutekijöissä mut ehkä mä jonain päivänä pääsen siitäkin tempusta linkkaamaan videon tänne!





Atlaksen kanssa päätin lopettaa canicrossin nyt ruokavaihdoksen jälkeen, hillssissä ei vaan riitä energiat ruokkimaan aktiivisesti liikkuvaa koiraa. Oon myös pistäny merkille lenkeillä että Atlaksestakaan ei vetointoa löydy enää samalla tavalla, jaksaminen on ihan erilaista mitä aikaisemmalla safkalla. Mulla myös jääny nyt juokseminen kun en koiraa saa enään mukaan, tuntuu että ei oo enään mitään minkä takia juosta. Kyllä sitä yksinkin käy lenkin tai kaks vääntämässä mutta meh, jotenkin vaan ei oo innostanu nyt hetkeen. Pitää kattoa jos jossain välissä taas saisin itteeni niskasta kiinni.

Atlas onki nyt jonkunaikaa vaan "lojunu" kotona, sille kumminkin nyt oon suunnitellu NoseWork uraa kotosalla ettei toi koira nyt ihan homehdu mihinkään sohvannurkkaan. NoseWorkin kokeilukurssille kun Atla ei pääse sen sosiaalisten taitojen puutteen takia, niin ilmosin Innan sen sijaan sille. Tohon kurssiin on vielä muutama viikko aikaa niin nyt oon aktivoinu Atlasta pienillä treeneillä ja käyny sen kanssa Innattomia lenkkejä, semmosia missä se saa tehä koko lenkin ihan mitä se haluaa, hyvän maun rajoissa tietenkin!

Pätkää otin meidän pienistä aktivointitreeneistä ja vähän on päässy unohtumaan miten asiat tehään :D! Ehkä hauskin pikkutreeni hetkeen mitä oon ottanu, onneks Atlan ei tarvi loistaa osaamisellaan 


Kävin myös pyörähtämässä Kaivopuiston Pentuparaatissa 28.05. Reissu oli ensimmäinen keskustapyörähdys Innalle ja mulla oli tässä ihan samat pelot kun pentukurssin alottamisessakin; kuvittelin että inna ei keskity, ei pysty rauhottumaan ja säheltää vaan kun se on tommonen sähköjänis mutta niin se vaan meni kun vanha tekijä pitkin hesan katuja  Oon koko ajan kehumassa tota maasta taivaisiin mutta Inna on vaan niin ihana ja jaksaa yllättää! Pentuparaatissa Inkeri nautti täysin siemauksin kaikista rapsutuksista ja muista koirista, oli selkeesti ihan onnensa kukkuroilla kun kaikki vaan silitteli ja paijas! Lapsiahan se tietty vähän väisti, ei olla lasten kanssa oltu ollenkaan tekemisissä ja niin ei ihan osunu ymmärrys yksiin Innalla ja paraatissa koiria silittelemässä olevilla mukuloilla. Inkeri ei ihan allekirjoita sitä kovaa kirkumista ja pään yläpuolelta tulevaa silitystä, onneksi ei käyttäydy yhtään agressiivisesti, väisti vaan ja ihmetteli.

Inkeri nauttimassa rapsutuksista
Fiiliksiä pentuparaatisunnuntaista ;) Nähtiin keskusta, Maailma Kylässä Festari, Bussit, Metrot sekä metrotunnelit :)

22.5.2017

Elämäni koira 4v!

Rakas Ruttuni otti ja täytti 21.05.2017 4-vuotta!

Inkeri ja sen sisko Kersti

Ajelin paripäivää sitten muissa bisneksissä Paimioon ja onnistuin samalle reissulle sopimaan treffit Innan siskon Kerstin omistajan kanssa! Oli ihan huisia nähä ton siskoa, Kersti on luonteellisesti tosi samantyylinen kun mitä Inna on! Välillä tuntu että ainoa ero noiden välillä oli väri ja rakenne :D

Kuvissa Innan ja Kerstin lisäksi Espanjanvesikoira Unna.

Sisarukset 6kk